Uudet investoinnit, yritykset ja asukkaat etsivät paikkaansa yhä useammin tiedon varassa. Ensimmäinen kysymys on lähes aina sama: mitä tälle alueelle saa rakentaa? Kun vastaus on luettavissa suoraan kaavatiedosta, kynnys jatkaa keskustelua madaltuu.
Hankekehittäjät, sijoittajat ja analyytikot hakevat sijoituspaikkoja ja rakentamismahdollisuuksia yhä useammin digitaalisista paikkatietojärjestelmistä. Kun kaavatieto on rakenteisena rajapinnassa, rakennusoikeutta, käyttötarkoituksia ja rajoituksia voidaan seuloa koneellisesti koko maan laajuisesti.
Maankäytön tieto liikkuu tulevaisuudessa rajapintojen kautta, ei asiakirjoina. Uudet kaavat laaditaan tietomalliin vuodesta 2029 alkaen, mutta voimassa olevien kaavojen siirtyminen on alueen oma valinta. Edelläkävijät asettavat tason, johon muita verrataan.
Digitalisoinnin selvityksestä aina valmiin aineiston validointiin asti
Huolehdimme kaava-aineiston teknisestä toteutuksesta selvityksestä validointiin, ja aineisto toimitetaan kansallisen kaavatietomallin mukaisena. Siihen ei liity toimittajasidonnaisuutta eikä maksullisia ohjelmistolisenssejä. Valmis aineisto on tilaajan omaa, ja sitä voi ylläpitää ja käyttää vapaasti.
Jokainen kaavakanta on erilainen, joten työ alkaa aina selvityksellä: mitä aineistoa on, missä muodossa ja missä kunnossa. Vasta selvitys kertoo työn laajuuden. Tulkinnassa ratkaisee aina alkuperäinen kaava-asiakirja, ja aineisto tarkistetaan ympäristöhallinnon validointipalvelussa ennen luovutusta.
Haluatteko tietää, missä kaavakantanne on tänään? Lyhyt keskustelu riittää alkuun. Ota rohkeasti yhteyttä suoraan osoitteeseen tietomallennus@suomenarvomaa.fi